Kukat ikkunalla

Orava

Sähkölinja

Viherpeippo

Viherpeippo (Carduelis chloris) on peippoihin kuuluva lintu.

Koko ja ulkonäkö

Viherpeipon pituus on noin 14–16 cm ja paino 25–32 grammaa. Koiras on naarasta suurempi.

Viherpeippo on väritykseltään kellanvihreä rinnasta ja sen selkäpuoli on harmaan vihreä. Siivissä on keltainen kuvio, joka muodostuu käsisulkien tyviosien värityksestä. Myös pyrstösulkien tyviosat ovat keltaiset. Koiras on naarasta huomattavasti kirkasvärisempi. Jotkut naaraat ovat melko harmaita ja keltaiset kuviot ovat pienialaisia. Mutta välttämättä sukupuolia ei erota pelkän värityksen perusteella. Nokka on korkea kekonokka. Jalat ovat tumman punertavat.

Lentää vauhdikkaasti ja suoraviivaisesti. Ääni ”djyp-djyp”, varoittaa käheällä ”tsuii”-äänellä. Laulu koostuu erilaisista pulputuksista ja vihellyksistä sekä järripeippomaisesta ryystävästä äänestä. Pesimäajan ulkopuolella liikkuu parvissa, joissa saattaa olla satoja yksilöitä.

Vanhin suomalainen rengastettu viherpeippo on ollut 8 vuotta ja 8 kuukautta vanha.

25.10.2012

Sinitiainen

Sinitiainen (Parus caeruleus, syn. Cyanistes caeruleus) on tiaisiin (Paridae) kuuluva lintu.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 10,5–12,5 cm, ja lintu painaa suurin piirtein 10–11 g. Sen päälaki ja siivet ovat siniset, selkä vihertävä ja alapuoli keltainen. Naama on valkoinen. Linnulla on musta raita silmien kohdalla. Raita on myös yksi sen tärkeistä tuntomerkeistä. Etenkin vanhan koiraan sininen väri on hyvin kirkas, naaras on selvästi himmeämmän värinen. Koiras on myös hieman kookkaampi. Nuori lintu on kesällä muuten samanvärinen kuin aikuinen, mutta kaikissa väreissä on kellahtava sävy. Vanhat linnut sulkivat heinä–syyskuussa koko puvun. Nuoret linnut vaihtavat elo–lokakuussa koko höyhenpukunsa, mutta eivät siipisulkia, käsisulkien peitinhöyheniä ja usein vain uloimman pyrstösulkaparin. Sulkasadon jälkeen vanhojen ja nuorien erottaminen maastossa on vaikeaa.

Sinitiaisen laulu on kirkasta, korkeaa helinää, ja koiras kajauttaa sen yleensä puun latvasta maaliskuulta alkaen. Kutsuäänet ovat korkeita tiitityksiä, varoitusääni käheä särinää.

Vanhin Suomessa rengastettu sinitiainen on ollut 8 vuotta 9 kuukautta ja 15 päivää vanha.^[2] Euroopan vanhin on ollut Britanniassa rengastettu sinitiainen: 9 vuotta 8 kuukautta.^[3]

Remu

Suomenajokoira on suomalainenkoirarotu, joka jalostettiin aikanaan jänistä ajavaksi koiraksi. Viimeisten parin kymmenen vuoden aikana suomenajokoiran käyttö myös ketun metsästyksessä on lisääntynyt. Maaseudulla yleinen suomenajokoira on Suomen yleisin koirarotu, mutta väen muuttaessa taajamiin ja metsästysmahdollisuuksien kavetessa sen kanta on laskusuunnassa.

Jäähileet

Sieni

Seitsenpistepirkko

Seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata) on leppäkerttulaji, jolla on punaisessa kuoressaan seitsemän mustaa täplää. Se on Suomen yleisin leppäkerttulaji,^[1] jota tavataan yleisesti koko Suomessa.

Luumut

Käpylintu

Käpylinnut (Loxia) ovat peippojen heimoon kuuluva varpuslintusuku.

Käpylinnut ovat erikoistuneet syömään havupuiden siemeniä ja niille on evoluution tuloksena kehittynyt nokka, jonka ala- ja ylänokka menevät kärjistä ristiin. Nokan kärki toimii kuin leikkuri halkaisten kävyn suomun ja käpylintu nappaa esiin tulleen siemenen kielellään. Tavallisimmat kolme lajia ovat erikoistuneet eri havupuiden siemeniin: isokäpylintu männyn, pikkukäpylintu kuusen ja kirjosiipikäpylintu lehtikuusen. Nokan järeys osoittaa hyvin pääravintokohteen, sillä männyn siemenet ovat kovimman työn takana, lehtikuusen siemeniin riittää vähempikin.

Käpylinnut elävät pohjoisella pallonpuoliskolla. Ne ovat vaelluslintuja, jotka liikkuvat havupuiden siemensatojen mukaan. Ne pesivät jo kevättalvella tai varhain keväällä ennen siementen karisemista. Varsinkin pikkukäpylintu saattaa joskus pesiä mihin aikaan vuodesta tahansa. Paksuseinäinen pesä on puussa. Munia on 3–6 ja vain naaras hautoo. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta. Poikasia hoitavat molemmat emot.

teksti Wikipedia

Jeppe

Nokikahvipannu

Syksyinen pelto

Papinjutsku ;)

Takkatuli

Käpytikka

Käpytikka (Dendrocopos major) on tikkalintuihin kuuluva lintu. Sen levinneisyysaluetta on Eurooppa ja pohjoinen Aasia.

Loiskaus

Tietokonetaide

Kuvaan tehty Photoshopilla kaksi sormusta samasta kuvasta. Lisätty viellä valoefekti.

Nesteralli 2012

Sammalikko

Mikko Hirvonen

Mikko Hirvonen (s. 31. heinäkuuta1980Kannonkoski) on suomalainen ralliautoilija. Hirvonen ajoi ensimmäisen rallinsaLaihialla vuonna 1998 Opel Kadetilla. Ensimmäinen MM-ralli oli Neste Rally, Jyväskylässä vuonna 2002 jossa Hirvonen ajoi Renault Cliolla sijoituksen ollessa 21. Hirvosen kartanlukijana on jo pitkään toiminut Jarmo Lehtinen.

Jäkälät

Jäkälät (Lichenes) on symbioottineneliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.^[1] Jäkälien ulkomuoto määräytyy sieniosakkaan mukaan, minkä seurauksena ne saavat tieteellisen nimensä sienen perusteella. Yleensä sieni kuuluu kotelosieniin (Ascomycota), harvoin kantasieniin (Basidiomycota). Jäkälälajeja arvioidaan olevan noin 15 000, joista Suomessa esiintyy noin 1 500 lajia.

Laulujoutsen

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintu. Sen nokka on keltainen, eikä nokan tyvessä ole mustaa kyhmyä toisin kuin kyhmyjoutsenella. Se on leimallisesti pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, jota on kuvattu monissa taideteoksissa.

Jeppe

Kärhö

Kärhöt (Clematis) on leinikkikasvien (Ranunculaceae) heimoon kuuluva suku. Kärhöt ovat suosittuja koristekasveja ja suvun lajeista on jalostettu runsaasti lajikkeita.

Torvijäkälä

Torvijäkälät (Cladonia) on jäkäläsuku, johon kuuluvat myös poronjäkälät. Suomessa kasvaa noin 60 eri Cladonia-lajia. Monia niistä on käytetty villan värjäykseen. Lisäksi poronjäkälä on poron ja peuran pääasiallista ravintoa luonnossa.

Jäkälä

Koivut