Jääpuikot

Kuvattu Rympsylänkoskella

Punatulkut

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Tuntomerkit

Punatulkun pituus on noin 16–19 senttimetriä ja paino 30–40 g. Sen kutsuääni on huilumainen ”hjyy”. Laulu on hiljaista rupattelua latvustossa. Linnun päälaki on musta, samoin siivet ja pyrstö. Siivissä on lennon aikana näkyvä valkoinen raita. Nokka on musta ja lyhyt, kita violetti. Aikuisella koiraalla on punertava rinnus, naarailla ja nuorilla linnuilla on harmaanruskea yleisväritys.

Vanhin suomalainen rengastettu punatulkku on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 28 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen tulkku, 12 vuotta 7 kuukautta.

Kunnantuvalta

Myytäviä tuotteita

Torvijäkälä II

Torvijäkälä

Talvinen maisema

Pajun lehdet

Kuvattu 22.11.2012

Talvi

Kirva

Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä. Maailmanlaajuisesti lajeja tunnetaan noin 4400 ja Suomessakin elää satoja eri kirvalajeja.

Kirvoja on ilmeisesti esiintynyt maapallolla permikaudelta lähtien. Vanhimmat tunnetut fossiilit ovat triaskaudelta.

Jäätaide

Nostokurki

Valosydän

Vapaudenkatu

Jennan kämppä

Vanhemmat

Kärry

Räkättirastas

Räkättirastas (Turdus pilaris) on rastaiden (Turdidae) heimoon kuuluva keskikokoinen lintulaji.

Räkättirastas asuu valoisissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa sekä puutarhoissa. Se syö hyönteisiä, matoja ja nilviäisiä sekä marjakaudella myös marjoja ja hedelmiä. Linnun luonteenomainen puolustustapa on ulostaa hyökkääjän päälle.

Punatulkku

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Lehtisydän

Pisara

Metsäautotie

Lenkillä

Rympsylänkoski

Talitiainen

Talitiainen (Parus major) on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt tiainen. Sitä tavataan yleisenä ihmisten asuinpiirien lähellä, talvella siemeniä ja jyviä sisältävien lintulautojen tai ruokintapaikkojen ansiosta, kesällä linnunpönttöjen. Talitiaisen kansanomaisempi kutsumanimi on talitintti.

Närhi II

Unikko

Unikot (Papaver)^[2] on unikkokasveihin (Papaveraceae) kuuluva kasvisuku, johon kuuluu noin 200 lajia.

Närhi

Närhi (Garrulus glandarius) on värikäs varislintu, joka oppii matkimaan kuulemiaan ääniä.

Koko ja ulkonäkö

32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm. Sen pääväri on punaisenharmaa ja pyrstö mustahko. Pyrstön tyvi ja yläperä ovat valkoiset. Sen siivet ovat mustat ja siiven peitinhöyhenet siniset ja mustajuovaiset. Naamassa on musta viiksijuova. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Lennossa kiinnittyy huomio valkoisena loistavaan yläperään. Aukealla paikalla lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa, mutta metsässä närhi lentää taitavasti ja äänettömästi. Tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy. Laulua kuulee erityisesti maalis–huhtikuussa. Se on hiljaista rupattelua, missä on matkintoja ja kitiseviä ääniä.

Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.^[2]

Sienet

Taviokuurna

Taviokuurna (Pinicola enucleator) on lintu. Sitä tavataan Etelä-Suomessa vaellusmatkoilla, kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat.

 

Taviokuurna on suurin Suomessa tavattavista peippolinnuista, ja sillä on tukeva ruumis. Taviokuurnan pyrstö on musta, pitkä ja haarainen. Sillä on jykevä siemensyöjän nokka, ja tummanharmaissa siivissä valkoiset raidat. Koiraan pää ja vartalo ovat ruusunpunaiset, naaraan oliivinvihreät.

Pituus 19–24 cm, siipien kärkiväli 33 cm, paino 45–55 g.

Vanhin suomalainen rengastettu taviokuurna on ollut 2 vuotta 1 kuukautta 13 päivää vanha.

Nokipannu