Ojakellukka (Geum rivale) on Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava hyönteispölytteinen, punertavasävyinen ruusukasvi. Ojakellukkaa tavataan koko Suomessa.
Ulkonäkö ja koko
Monivuotinen ojakellukka on ruohovartinen kasvi, joka kasvaa 25–50 cm korkeaksi. Sen punertavansävyinen varsi ja verholehdet ovat pehmeän karvan peitossa. Maanrajassa on ruusukelehtiä, joiden lapa on 2–4-parinen. Päättölehdykät ovat sormijakoisia tai -osaisia ja kolmiliuskaisia. Myös varsilehdet ovat kolmiliuskaisia ja sormijakoisia. Lehtien päättölehdykät ovat paljon muita lehdyköitä isompia. Lehtiruodin tyvessä olevat korvakkeet ovat pieniä. Kukat ovat nuokkuvat. Verhiö on punaruskea ja melkein kellomainen. Verholehtiä hieman pidemmät terälehdet ovat tummasuonisia, kellanvalkoisia tai punertavia. Ojakellukka kukkii Suomessa touko-heinäkuussa. Hedelmistö on pysty ja pallomainen. Kasvi leviää uusille paikoille ihmisiin ja eläimiin tarvien koukkupäisten pähkylöiden avulla.Ojakellukka voi risteytyä kyläkellukan (G. urbanum) kanssa lajien yhteisillä kasvupaikoilla.
Levinneisyys
Ojakellukkaa tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa. Etelä-Euroopassa laji on kuitenkin harvinaisempi tai puuttuu paikoin kokonaan. Euroopan ulkopuolella ojakellukkaa tavataan Kaukasuksen alueella, Turkissa, Keski-Aasiassa sekä laajalla alueella Pohjois-Amerikassa, erityisesti itärannikolla ja Suurten järvien alueella. Suomessa ojakellukkaa tavataan lähes koko maassa. Laji on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Ainoastaan aivan pohjoisimmasta Lapista laji puuttuu.Elinympäristö
Ojakellukka kasvaa kosteilla paikoilla: Niityillä, lehdoissa, ojanpientareilla, rehevissä korvissa, letoilla ja lähteiköissä.teksti Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti