Luumu eli luumupuu (Prunus domestica) on Prunus-sukuun kuuluva puu, joka on läheistä sukua aprikoosille, persikalle, kirsikoille ja tuomelle. Sen hedelmä on luumarja.
Luumupuu kasvaa 12 metriä korkeaksi ja 10 m leveäksi. Kukat ovat valkoiset. Hedelmät voivat olla sinisiä, punaisia, keltaisia, sinipunaisia tai vihreitä.
Luumupuun on ajateltu syntyneen kirsikkaluumun (Prunus cerasifera) ja oratuomen (Prunus spinosa) risteymästä tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli japaninluumu (Prunus salicina), jota kiinalaiset viljelivät yli 4000 vuotta sitten. Varsinainen luumu (Prunus domestica) saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Keskiajan luostareissa oli usein suuria luumuviljelmiä. Ranskalaiset viljelivät luumua innokkaasti 1500-luvulla, jolloin he kehittivät monia uusia lajikkeita. Suomeen luumu tuli 1600-luvulla ja Suomessakin on monia paikallisia lajikkeita kuten "sinikka", "yleinen punaluumu" ja "yleinen keltaluumu". Väskynäksi kutsutaan tavallisesti luumun sokeripitoisia tummia lajikkeita.
Luumun ja myös kriikunan tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).
teksti Wikipedia
Luumupuu kasvaa 12 metriä korkeaksi ja 10 m leveäksi. Kukat ovat valkoiset. Hedelmät voivat olla sinisiä, punaisia, keltaisia, sinipunaisia tai vihreitä.
Luumupuun on ajateltu syntyneen kirsikkaluumun (Prunus cerasifera) ja oratuomen (Prunus spinosa) risteymästä tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli japaninluumu (Prunus salicina), jota kiinalaiset viljelivät yli 4000 vuotta sitten. Varsinainen luumu (Prunus domestica) saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Keskiajan luostareissa oli usein suuria luumuviljelmiä. Ranskalaiset viljelivät luumua innokkaasti 1500-luvulla, jolloin he kehittivät monia uusia lajikkeita. Suomeen luumu tuli 1600-luvulla ja Suomessakin on monia paikallisia lajikkeita kuten "sinikka", "yleinen punaluumu" ja "yleinen keltaluumu". Väskynäksi kutsutaan tavallisesti luumun sokeripitoisia tummia lajikkeita.
Luumun ja myös kriikunan tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).
teksti Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti