torstai 17. toukokuuta 2012

Sitruunaperhonen

Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) on keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.
Koko ja ulkonäkö

   Koiras ja naaras
Sitruunaperhosen siipien kärkiväli on noin 4–5 cm. Lajin koiras on sitruunankeltainen, mistä laji on saanut nimensä. Naaras on väriltään vihertävänkeltainen, limetinvihreä. Siipien keskellä on tummemmat täplät. Muista keltaperhosista poiketen sitruunaperhosella ei ole etusiivissä ollenkaan tummaa reunakuviota.

Levinneisyys ja lentoaika
Sitruunaperhonen on levinnyt lähes koko maahan. Sitruunaperhonen on erittäin yleinen eteläisimmässä Suomessa ja se pysyy yleisenä Etelä-Lappiin saakka. Pohjois-Lapissa se esiintyy harvalukuisemmin. Sitruunaperhonen on eräs Suomen tavallisimmista päiväperhosista ja usein yksi kevään ensimmäisistä lajeista.
Sitruunaperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä jopa maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Keskikesällä aikuisia sitruunaperhosia ei juuri tavata.

Elinympäristö ja elintavat
Sitruunaperhonen elää paitsi kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa, myös luonnonympäristöissä kuten metsien reunoilla. Keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat heti, kun toukkien ravintokasvit, paatsamat, tulevat lehteen tarjoten toukille suojaa ja ravintoa. Alku- ja keskikesän aikana munat kehittyvät toukiksi. Täysikasvuiset toukat koteloituvat ja kuoriutuvat loppukesällä toisen sukupolven aikuisina, jotka lentävät heinä-syyskuulla. Syyskuulla lento vaimenee ilmojen viiletessä ja perhoset hakeutuvat talvehtimispaikkoihin, josta ne taas kevään koittaessa huhtikuulla heräilevät.

Ravintokasvi
Sitruunaperhosen toukat ovat monofageja ja syövät korpipaatsaman (Rhamnus frangula) ja orapaatsaman (Rhamnus cathartica) lehtiä. Aikuinen yksilö syö kukkien mettä.

teksti Wikipedia

Ei kommentteja: