Valkovuokko

Valkovuokko (Anemone nemorosa, syn. Anemonoides nemorosa) on monivuotinen, Euroopassa laajalle levinnyt leinikkikasvi. Suomessa valkovuokko liitetään äitienpäivään ja kukinnan edistymistä seurataan leskenlehden ja sinivuokon tavoin kevään ensimmäisiin kuuluvana kukkivana luonnonkasvina. Valkovuokko on Suomessa rauhoitettu entisten Oulun ja Lapin läänien alueella.

Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka. Valkovuokko sisältää muiden leinikkikasvien tavoin myrkyllisiä yhdisteitä.

 Ulkonäkö ja koko

Monivuotinen valkovuokko kasvaa 8–30 senttimetriä pitkäksi. Varsi on pysty, harvakarvainen tai kalju ja haaraton. Juurakko on ruskea, pitkä ja haaroittuva, minkä ansiosta valkovuokko leviää helposti. Varhain kuihtuvia, pitkäruotisia aluslehtiä on yksi tai kaksi. Aluslehdet kasvavat juurakosta joko yksittäin tai muutaman lehden ryhminä. Aluslehtien lapa on kolmeosainen ja jopa 15 cm leveä. Lehdykät ovat leveähköjä, kaksi- tai kolmejakoisia tai -halkoisia sekä hampaisia. Varsilehdet ovat aluslehtiä pienempiä, ja ne ovat varressa tavallisesti kolmen lehden kiehkurana. Ruoti on lyhyt, tavallisesti 1–2 cm pitkä. Valkovuokon kukka, joka on valkoinen, joskus punertava tai jopa punainen, sijaitsee yleensä yksittäin varren latvassa. Kukkaperä on 2,5–7,5 cm pitkä, ja kukka 2,5–4 cm leveä. Kukan kehä on teriömäinen. Kehälehtiä on tavallisimmin kuusi tai seitsemän kappaletta. Ne ovat ulkopinnaltaan kaljuja tai joskus tyviosasta vähäkarvaisia. Heteet ovat keltaisia. Suomessa valkovuokko kukkii touko-kesäkuussa. Hedelmistö koostuu nuokkuvista 4–5 mm pitkistä pähkylöistä, jotka ovat karvaisia ja lyhytotaisia. Pähkylät kypsyvät jo keskikesällä, minkä jälkeen koko kasvi kuihtuu pois.

Suomessa kasvavat myös valkovuokon lähisukulaiset keltavuokko (A. ranunculoides) ja alppivuokko (A. trifolia). Näistä valkovuokko muistuttaa erityisesti alppivuokkoa. Molempien kukka on valkoinen, mutta alppivuokolla kukinnon heteet ovat valkoiset. Tärkein ero lajien välillä löytyy lehdistä: alppivuokon lehdet muodostuvat kolmesta ehyestä, sahalaitaisesta lehdykästä eivätkä ne ole valkovuokon tapaan liuskoittuneet. Suomessa alppivuokko on kuitenkin hyvin harvinainen, eikä sitä ole tavattu kuin Asikkalassa ja Hollolassa.

Valkovuokon ja alppivuokon (A. nemorosa x trifolia) sekä valkovuokon ja keltavuokon risteymiä (A. nemorosa x ranunculoides) esiintyy lajien yhteisillä kasvupaikoilla.'

teksti Wikipedia